Suunnittelukilpailu ja muut suunnitteluhankinnoissa käytettävät menettelyt

Hankinnat, joiden kohteena on suunnitelma, voidaan muiden menettelyjen ohella kilpailuttaa suunnittelukilpailuja koskevien säännösten mukaisesti. Suunnittelukilpailulla tarkoitetaan menettelyä, jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn suunnitelman, jonka tuomaristo valitsee kilpailulla. Tällaisessa kilpailussa voidaan antaa myös palkintoja. Suunnittelukilpailun on tarkoitettu pääsääntöiseksi hankintamenettelyksi erityisesti sellaisissa hankinnoissa, joiden kohteena on jo kilpailuttamisvaiheessa luovan työn tulos, kuten arkkitehtisuunnitelma taikka taideteosta koskeva suunnitelma. Suunnittelukilpailun menettelytapavelvoitteet turvaavat ehdotusten nimettömän ja tasapuolisen arvioinnin näissä hankinnoissa.

Rakennus-, tietotekniikka- ja eräiden muiden alojen suunnitelmien kilpailuttaminen on perinteisesti toteutettu muutoin kuin suunnittelukilpailuina. Näiden suunnitelmien kilpailuttaminen voidaan toteuttaa esim. neuvottelumenettelyä käyttäen sen käyttöedellytysten täyttyessä. Neuvottelumenettely on mahdollista sellaisissa vaativissa suunnitteluhankinnoissa, joissa sopimuserittelyjä tai tehtävänmäärittelyä ei voida ennalta laatia niin tarkasti, että parhaan tarjouksen valinta olisi mahdollista avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi vaativat rakennusten suunnittelupalvelut. Henkilökohtaista työsuoritusta edellyttävien suunnitteluhankintojen tekemisessä neuvottelumenettely mahdollistaa lisäksi palveluntarjoamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemuksen ja pätevyyden arvioinnin menettelyn aikana.

Muiden hankintamenettelyjen kuin suunnittelukilpailun ja neuvottelumenettelyn käytön tarkoituksenmukaisuutta suunnitteluhankinnoissa kannattaa pohtia erityisesti julkisten hankintojen tavoitteiden ja perusperiaatteiden valossa. Käytännössä ongelmallisiksi on koettu sellaisten kilpailuttamismenettelyjen käyttö, joissa suunnittelutyö kilpailutetaan palveluhankintana esimerkiksi avoimena tai rajoitettuna menettelynä ja, jossa tarjoajien edellytetään liittävän tarjouksiinsa valmiin suunnitelman tai suunnitelmaluonnoksen. Menettely ei vastaa suunnitelmien tasapuolisen ja syrjimättömän arvioinnin sekä nimettömyyden suojan osalta suunnittelukilpailun vaatimuksia. Menettelyissä ei yleensä myöskään makseta palkkioita tarjouskilpailuun osallistuneille, jolloin kohtuuttomaksi voi muodostua suunnittelutyön teettäminen korvauksetta tarjouskilpailun osana.

Suunnittelukilpailun perusteella tehtävä hankkeen jatkosuunnittelua tai toteuttamista koskeva palveluhankinta voidaan tehdä suorahankintana, jolloin palveluhankinnan sisällöstä ja ehdoista voidaan neuvotella suunnittelukilpailun voittajan tai useamman voittajan kanssa. Yhteisöjen tuomioistuin on tuomiossaan C-340/02, komissio vs. Ranska (Kok. 2004) katsonut, että suunnittelukilpailun perusteella tehtävän palveluja koskevan suorahankinnan edellytyksiä on tulkittava suppeasti. Suunnittelukilpailun ja suorahankintana tehtävän sopimuksen välillä on oltava välitön toiminnallinen yhteys eikä suorahankinta myöskään voi koskea sisällöltään laajempaa hankintaa, kuin mikä on ollut suunnittelukilpailun kohteena. Lisäksi edellytetään, että kyseessä oleva palveluhankinta on tehtävä suunnittelukilpailun sääntöjen mukaan kilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa; tällöin kaikki voittajat on kutsuttava osallistumaan kilpailuun.

Suunnittelukilpailu

Suunnittelukilpailu on erillinen hankintamenettelynsä, josta on hankintalaissa omat säännökset, eikä siihen pääsääntöisesti sovelleta muihin hankintamenettelyihin kuuluvia hankintalain säännöksiä esimerkiksi tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuudesta. Hankintalakia sovelletaan suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään palveluhankintaan johtavan menettelyn osana sekä suunnittelukilpailuihin, joissa osallistujille maksetaan osallistumispalkkioita tai maksuja. Suunnittelukilpailuja koskevia säännöksiä sovelletaan sekä EU-kynnysarvot ylittäviin että EU-kynnysarvon alittaviin, mutta lain soveltamisrajan ylittäviin suunnittelukilpailuihin. Ilmoitusvelvoitteita koskevien säännösten soveltuvuus määräytyy kuitenkin muiden hankintamenettelyjen tapaan hankinnan ennakoidun arvon perusteella.

Suunnittelukilpailusta ilmoittaminen

Hankintailmoituksen julkaisemisvelvoite koskee suorahankintaa lukuun ottamatta kaikkia hankintamenettelyjä, siis myös suunnittelukilpailua, josta julkaistaan oma kilpailuilmoituksensa. Ilmoittamisvelvoitteen sisältö vaihtelee kuitenkin sen mukaan, onko kyseessä EU-kynnysarvot ylittävä suunnittelukilpailu vai EU-kynnysarvot alittava ja hankintalain soveltamisrajan ylittävä kilpailu.

Ilmoittamisvelvoitteen ohella myös suunnitteluhankintojen kynnysarvoista ja niiden laskemisesta on säädetty hankintalaissa. Suunnittelukilpailulla tehtäviin palveluhankintoihin sovelletaan palveluhankintoja koskevaa kynnysarvoa EU-kynnysarvoissa. Suunnittelukilpailussa, joka järjestetään palveluhankintaan johtavan menettelyn osana, ennakoidun arvon laskennassa on käytettävä palveluhankinnan ennakoitua arvoa sekä mahdollisia osallistumispalkkioita ja maksuja. Muussa suunnittelukilpailussa arvon laskemisessa tulee käyttää vain osallistujille maksettavia palkkioita ja maksuja, jos hankintayksikkö sulkee suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa myöhemmin tehtävän palveluhankinnan pois hankintamenettelystä.

Suunnittelukilpailun kulku

Suunnittelukilpailun sääntöjen tulee olla kilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden saatavilla. Säännöt voidaan toimittaa näille tahoille noudattaen tarjouspyynnön toimittamista koskevia säännöksiä. Säännöt voidaan saattaa myös sähköisesti saataville, esimerkiksi hankintayksikön Internet-sivuilla.

Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa alueellisilla perusteilla esimerkiksi rajoittamalla osallistuminen tietystä jäsenvaltiosta tai paikkakunnalta tuleviin henkilöihin tai yrityksiin. Suunnittelukilpailua ei saa rajoittaa myöskään sillä perusteella, että osallistujien olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä taikka oikeushenkilöitä.

Suunnittelukilpailuun osallistujien määrää voidaan kuitenkin rajoittaa. Suunnittelukilpailun osallistujien määrän rajoittaminen on tehtävä selvien ja syrjimättömien sääntöjen perusteella ottaen huomioon riittävän kilpailun syntyminen. Osallistujien valinnassa on noudatettava niitä periaatteita, joista suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettu. Kilpailuilmoituksessa voidaan ilmoittaa kilpailuun kutsuttavien osallistujien vähimmäismääristä sekä osallistujien ammatilliseen pätevyyteen liittyvistä vaatimuksista.

Käytännössä sovellettaviksi osallistujien valinnassa voisivat tulla suunnittelupalvelujen hankintaan tarkoitetut eri alojen kilpailusäännöt, kuten arkkitehtuurikilpailujen ja insinööritaitokilpailujen säännöt. Kilpailusääntöjä sovellettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon hankintalainsäädännön menettelytapavelvoitteiden ensisijaisuus.

Suunnittelukilpailuihin osallistuvilta voidaan edellyttää myös tiettyä ammatillista kelpoisuutta, jos tästä on kansallisesti säädetty. Kelpoisuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeutetussa suhteessa suunnittelutehtävän vaativuuteen nähden. Vaatimukset eivät saa olla syrjiviä eivätkä rajoittaa osallistumista tietyn kansalaisuuden omaaviin. Suunnittelijan pätevyysvaatimuksista on säädetty muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 120 §:ssä sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 48 §:ssä.

Suunnittelukilpailun tuomaristo ja sen päätöksenteko

Suunnittelukilpailussa on oltava tuomaristo. Tuomariston jäsenten tulee olla luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia kilpailuun osallistuvista. Tuomariston jäsenten esteellisyyden arvioinnissa voidaan soveltuvin osin noudattaa mitä hallintolain (434/2003) 28 §:ssä säädetään esteellisyydestä. Jos osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, tulee tuomariston jäsenistä vähintään kolmasosalla olla vastaava ammatillinen pätevyys. Siten, jos esimerkiksi rakennusten suunnittelukilpailuissa kolmasosalla tuomariston jäsenistä tulee olla edellä mainitun maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 §:n mukainen pätevyys, tällaista pätevyyttä edellytetään myös suunnittelukilpailun osallistujilta.

Tuomariston on oltava päätöksissään ja lausunnoissaan riippumattomia ja osallistujien ehdotusten vertailu tulee tehdä ennalta ilmoitetuilla perusteilla, jotka osallistujat ovat voineet ottaa huomioon ehdotuksia laatiessaan. Ehdotusten arvioinnissa ei voida käyttää muita perusteita, kuin niitä, joiden käyttämisestä suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettu. Perusteiden ei tarvitse vastata hankintalain 62 tai 72 §:n mukaisia valintaperusteita. Osallistujien ehdotuksia on lisäksi arvioitava nimettömästi. Nimettömyyden suojaa on noudatettava arviointimenettelyn loppuun saakka. Nimettömyyden suojalla pyritään takaamaan ehdotusten tasapuolinen ja objektiivinen arviointi ja osallistujien tasapuolinen kohtelu.

Tuomariston on tehtävä ehdotusten arvioinnista pöytäkirja, joka sisältää muun muassa tiedot suunnittelukilpailun tuloksesta sekä ehdotusten ansioista. Tuomaristo voi lisäksi edellyttää osallistujien antavan lisätietoja suunnitelmista. Tuomariston kysymykset on merkittävä pöytäkirjaan ja tuomariston jäsenten ja osallistujien välillä käytävistä keskusteluista on pidettävä yksityiskohtaista pöytäkirjaa. Tuomariston kaikkien jäsenten on allekirjoitettava pöytäkirja.

Tekstilähde:

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Markus Ukkola 28.06.2007 (www.hankinnat.fi --> hankintamenettelyt )