Arkielämän tutkimus vs. palvelukokemuksen tutkimus
Asiakasymmärrystä tulisi lisätä tutkimuksen keinoin. Pitäisikö projekteissa
- tehdä arkielämän tutkimusta eli selvittää tietyssä tilanteissa, toimintaympäristössä , kulttuurissa ja kontekstissa ihmisten toimintaan liittyviä merkityksiä, tarpeita, ilmiöitä ja käyttäytymismalleja esim. etnografian avulla.
- keskittyä palvelukokemuksen tutkimukseen eli tutkia ihmisten suhdetta olemassa oleviin palveluihin ja/tai suunnitteilla oleviin palvelumalleihin ja prototyyppeihin käyttäjätutkimuksen keinoin
- Miten päättäjille pitäisi perustella arkielämän tutkimuksesta aiheutuvat kustannukset, joilla kuitenkin voidaan saada tarvittavaa tietoa, jota todennäköisesti tarvitaan radikaaliin innovaatioon?